KALAMIESKÄÄN EI HALUA OLLA YKSIN
HERVANNAN-KAUKAJÄRVEN KALAKERHO RY:N SYNTY JA KASVU
Kirjoittanut Teuvo Koskinen 2011
Hervannan Sanomissa oli 6.11.1980 kutsu asiasta kiinnostuneille kalamiehille saapua uuden kalakerhon perustamiskokoukseen. Kutsun taustalla oli Tampereella syntynyt tyhjiö kalastusharrastuksen järjestökentässä, joten uuden kalakerhon perustamiselle oli sosiaalinen tilaus. Perustavan kokouksen yhtenä merkittävänä puuhamiehenä ja taustahenkilönä toimi tavoilleen uskollisena uutterasti Seppo Uskali, joka yhdessä Markku Koiviston kanssa koollekutsujina junailivat perustavan kokouksen toteutumisvaiheeseen. Perustava kokous pidettiin 20.11.1980 Hervannan SYP:n tiloissa pankinjohtaja Veikko Parkkisen isännöidessä tilaisuutta. Kutsu oli hyvin luettu ja paikalle olikin saapunut 59 kalamiestä uteliaina ja kiinnostuneina, mitä tuleman pitää. Tätä oli odotettu!
Hekan mestaruuspilkki, Päijänne 1982
Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Koivisto, ja läsnä oli myös Suomen Kalamiesten Keskusliiton Pohjois-Hämeen Kalamiespiirin puheenjohtaja Martti Railo. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa uusi kalastusseura ja liittää seKalamiesten Keskusliiton ja samalla Pohjois-Hämeen Kalamiespiirin jäsenjärjestöksi. Kerhon nimestä käytiin vilkas keskustelu, jonka päätteeksi kerho sai nimekseen Niemisen Paavon tekemän ehdotuksen mukaan Hervannan ja Kaukajärven Kalakerho ry. Uuden kalakerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi perustava kokous valitsi Matti Jokisen. HeKan ensimmäisen vuosikymmenen aikana ehti kerhon peräsimessä olla kolme puheenjohtajaa: Matti Jokinen 1980-82, Pertti Airaksinen 1983 ja Erkki Hiekkasalmi 1984-1990. Piirihallituksessa ovat olleet Juhani Korkeila SKK, Reijo Savola SKK ja SVK ja Martti Malinen SKK ja SVK. Oli käännetty uusi lehti tamperelaisessa vapaa-ajankalastuksen historiassa.
Kalansiirto 1986 Iidesjärveltä Särkijärvelle.Mäki Aimo, Malinen Martti, Korkila Juhani ja Karstinen Keijo.
Ensimmäisinä kerhon perustamista seuranneina vuosina toiminta oli hyvin voimakkaasti keskittynyt pilkkimiseen. Joukolla tehtiin pilkkireissuja pitkin Pirkanmaata useimmiten täpötäyden Mäntylän bussin kyyditsemänä. Aluksi kerhon mestaruuskilpailut pidettiin Päijänteellä. Hekalaisten aktiivisuutta kuvaa hyvin se, että ensimmäisissä mestaruuskilpailuissa keväällä 1981 oli mukana 49 jäsentä, kun jäsenmäärä oli tuolloin 50. Tuo yksi poisjäänyt pahoitteli kovasti, kun ei päässyt mukaan: oli sisarensa hautajaiset. Sittemmin mestaruuskilpailujen pitopaikaksi vakiintui Jouttesselkä. Lappajärvi tuli kerholaisille tutuksi keväisillä viikonloppureissuilla. Näiden reissujen aikana osaltaan alkoi hioutua myöskin hekalaisten yhteishenki, joka on kerhon taipaleella kestänyt aina nykypäiviin asti. Kilpapilkintä tuli maassamme muotiin 1980-luvun aikana, ja niinpä joukko hekalaisia alkoi hioa taitojaan kilpapilkinnässä ja osallistui vuosittain piirinmestaruus- ja SM-kilpailuihin pienempien kisojen lisäksi. Tuolloin SM-kisoihin osallistui 5000-6000 pilkkijää. Kerhon alkuvuosina pantiin alulle myös nuorisokerho, jonka uutteraksi vetäjäksi ryhtyi Eero Hakala. Pojat, joita oli parisenkymmentä aktiivia, tekivät kerhon reissujen lisäksi omia pilkkireissujaan ja talvisia laavuretkiä sekä kokoontuivat yhteisiin kerhoiltoihinsa mm. Hervannan Vapaa-aikakeskuksen kerhohuoneessa. Nuotoimintamuodot olivat omiaan kasvattamaan heissä sitä vankkaa suomalaista kala- ja eräperinnettä, jonka vaikutukset ovat kantaneet pitkälle aikuisuuteen. Yhä edelleen joukko ”Eetun” opetuslapsia kunnioittaa perinteitä ja tekee joka talvi laavuretken sekä joitakin pilkkiretkiä – kuten silloin aikoinaan. Näin pitää toimia. Aivan viime vuosina on nuorisotoiminta saatu jälleen herätettyä henkiin, mikä on harvinainen ilmiö koko Hämeessä ja yleensäkin kalastusharrastuksen järjestöelämässä. Kanjonin koululla kokoontuu torstaisin 15-20 pojan joukko, joka talvisaikaan askartelee erilaisia kalastusvälineitä kerhon vetäjien Jouko Rontun, Kari Järvisen, Paavo Paldaniuksen ja Martti Malisen johdolla.
Hekan mestaruusonginta, Ahvenisjärvi 1983
Kesäonkikilpailut olivat aluksi lähinnä kesäaikaan jäidenpuutteesta kärsivien pilkkijöiden kesäinen täytelaji, joka alkuun ei saavuttanut kovinkaan suurta innostusta hekalaisten keskuudessa. Nykyisin tilanne on jo toinen: kesäkuussa Hatanpääniemen kesäonkikisat houkuttelevat jo melkoisen joukon lajin taitajia, joiden kesken paremmuus ratkaistaan tilanteisiin sopivan huumorin höystämänä.
Pilkkimisen muututtua luvanvaraisesta kalastusmuodosta jokamiehenoikeudeksi alkoivat myös hekalaisten autojen nokat kääntyä kohti länttä ja merellisiä ahvenapajia. Vuosikaudet paukuteltiin henskeleitä, kun kehuskeltiin useiden kymmenien kilojen ahvensaaliilla, mutta raja on tässäkin tullut vastaan: ahvenet ovat pienentyneet ja vähentyneet rannikkoseudulla, eikä meripilkille lähtö enää houkuta, kuten ennen. Tilalle on tullut mm. Säkylän Pyhäjärvi, mutta uusia ideoita hyvien pilkkipaikkojen suhteen on siis haussa.
Vetouistelubuumi rantautui Suomeen ja myös Pirkanmaalle 1980-luvun lopulla. HeKaankin perustettiin uistelujaos, joka alkoi organisoida kerhon sisäisiä uistelutapahtumia. Vuonna 1991 HeKa oli seitsemän muun seuran kanssa perustamassa vetouistelucupia, joka sai nimekseen oivallisesti Häme-Cup. Ensimmäinen HeKan järjestämä kisa oli Pirkan Uistelu Pyhäjärvellä vuosina 1991-1992. Kaupungin päästä siirryttiin Nokialle Edeniin, jossa järjestettiinEden-Uistelua vuosina 1993-1998. Välillä siirryttiin Näsijärven puolelle ja vuodet 1999-2002 olivat Mariner-Uistelun aikaa Rusthollissa, mutta sieltä palattiin takaisin Edeniin, missä on toistaiseksi pysytty. Hekalaisten vaikutus Häme-Cupin toiminnassa on ollut merkittävä: Juha Junno, Harri Rantakari ja Martti Malinen ovat olleet koko Häme-Cupin olemassaolon ajan tärkeitä ”vetureita”, joiden antama työpanos on kokonaisuuden kannalta ollut vuosittain hyvin tärkeä. Martti Malinen jatkaa oman seuran puheenjohtajuuden lisäksi edelleen Häme-Cupin puheenjohtajana, ja huomioitavaa on myös se, että Häme-Cup on tällä hetkellä Suomen suurin ja merkittävin uistelucup.
Kerho siirtyi mökkikauteen vuonna 1993, jolloin eri vaiheiden jälkeen saatiin vuokrattua vaatimaton mökki Taivassalon Leikluodosta meren ääreltä. Samaan aikaan elettiin meripilkkikauden kulta-aikaa. Suuret saaliit saivat houkuteltua sisämaan eläjätkin merellisten apajien ääreen. Kausi Leikluodon mökillä kesti vuoteen 1998. Tämän jälkeen olivat vuorossa Vilun mökki puolen vuoden ajan ja Fortumin mökit Vuosnaisissa vuonna 1999. Näiden episodien jälkeen siirryttiin Kustavin mökille, joka oli kerholla vuoteen 2008 saakka. Mökin sijainti oli maisemiltaan ja myöskin kalavesien suhteen mahtava, ja siellä hekalaiset tekivät talkootöinä mm. upean terassin, venevalkaman uudistuksen ja täydellisen keittiöremontin sekä paljon muuta pienempää viihtyvyyttä parantavaa remppaa. Mökin omistajan irtisanottua vuokrasopimuksen oli kerhon sieltä lähdettävä. Vuoden 2007 aikana tehtiin ennakoivasti vuokrasopimus mökistä Pihlajalahden rannalta Ärholmasta, joka kuuluu Ahlaisten kunnan alueeseen, vastapäätä Poria. Hekalaisilta on vienyt oman aikansa tottua uudenlaiseen toimintaympäristöön, mutta kuluvan vuoden aikana on mökin käyttöaste selkeästi piristynyt. On totuttu maisemiin ja opittu saamaan kaloja Ärholman matalista vesistä. Mökin sijainti antaa kuitenkin uusia ulottuvuuksia harrastamiseen: esimerkiksi lohen ja taimenen uistelu merellä, Merikarvianjoki kaikkine mahdollisuuksineen ja vieläpä linnustus merellä. Apajia siis riittää: käyttäkää jäsenet hyväksenne!
Hervanta Fishing on koko perheen syksyinen onkitapahtuma Ahvenisjärvellä Hervannassa, ja sitä on kerho ollut järjestämässä yhdessä Hervannan Yrittäjien kanssa vuodesta 1991 alkaen, vain vuosina 1997-98 tapahtuma on jäänyt järjestämättä. Järjestelyjen onnistumiseksi ovat alueen yrittäjät olleet hyvin mukana, ja erityismaininnan ansaitsee Hervannan Sanomien silloinen päätoimittaja Mikko Närhi, joka antoi oman voimakkaan panoksensa tapahtuman onnistumiseksi vuosittain.
Valtakunnallisesti hyvin merkittävä toimintamuoto HeKalla on ollut vuodesta 2001 alkaen Kaverin kanssa kalaan –tapahtuma, joka on tarkoitettu Hervannan lähialueiden alakoululaisille. Koululaiset tutustuvat Suolijärvellä pidettävän tapahtumapäivän aikana luokittain opastetusti muun muassa kaloihin, kalan käsittelyyn, kalastustapoihin ja kalavesillä liikkumiseen ja käyttäytymiseen. Oppaina ovat toimineet kerhon timanttisen eläkeläisporukan jäsenet, kalakummit, jotka ovat olleet tapahtumassa kiitettävästi talkoohengellä mukana. Kalakummien välittämä kalastuksen osaaminen nuorille on tänä päivänä hyvin arvokasta, koska nykyajan pirstaleisessa maailmassa ei kovinkaan monilla lapsella ole sellaista aikuista siellä kotona, joka onkimaan opettaisi. Kaverin kanssa kalaan –tapahtuma on saanut laajalti kiitosta niin kodeilta kuin kouluiltakin. Vuosittain osallistujia on ollut keskimäärin 500 alakoululaista opettajineen.
Hervannan-Kaukajärven Kalakerho ry:llä on viimeisellä kahdella vuosikymmenellä ollut ainoastaan kaksi puheenjohtajaa: vuosina 1991-96 Martti Malinen ja vuonna 1997 Pauli Niinivirta ja hänen jälkeensä edelleen Martti Malinen. Kerho elää ja voi hyvin tällä hetkellä, toiminta on vilkasta ja monipuolista, mikä tekee kerhosta valtakunnallisestikin arvostetun toimijan omalla sarallaan. Kiitos aktiivisten jäsenten!